lauantai 21. toukokuuta 2016

Pitää lisätä tämä teksti, etteivät poista koko sivustoa.

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Oisko vielä pariin juttuun mahdollista oikaisua saada..

Roomalaisten näkökulmasta israelilaiset olivat änkyrää ja kapinaherkkää kansaa. Vähän samaan tapaa, mitä olen ymmärtänyt venäläisten ajattelevan suomalaisista. Kapinalliset ja muut rosvot olivat vuosikymmenten saatossa ryöstelleet roomalaisten ja heille myötämielisten juutalaistemppelien muonavarastoja ja pitäneet erityisesti majaa pohjoisessa Jordan-virran kahta puolta vaikeakulkuisilla vuoristoalueilla.

Roomalaisten pinna katkesi lopullisesti keisari Vespasianuksen aikaan ja yhdessä poikansa Tituksen kanssa he ojensivat juutalaisia kovalla kädellä, joten vuosi 68 oli ankeaa aikaa niin Juudean, Galilean kuin Syyrian maakunnissa asuville juutalaisille. Jerusalem hävitettiin ja saman kohtalon koki Betsaida, jossa noin 40 vuotta aiemmin oli 5000 ihmistä ruokittu viidellä leivällä ja kahdella kalalla.

Ajan saatossa aina silloin tällöin rikospoliisilta on jäänyt aikakirjoihin merkintä 'Selvittämättä'. Teoretisointini perusteella en pitäisi mahdottomana, jos historiantutkijat löytäisivät papyruksia, joiden mukaan Syyrian maaherran alueella Betsaidan varuskunnan muonavarastoista olisi mystisellä tavalla hävinnyt elintarvikkeita merkittäviä määriä. Samantyyppinen asiakirjamerkintä saattaisi löytyä Kaanaassa sijaitsevan juutalaistemppelin kirjanpidosta: tynnyri viiniä (n.400 l) oli hävinnyt ilman, että varkaita olisi saatu kiinni, mutta epäilyjä oli tiettyyn suuntaan, koska eräässä häätilaisuudessa juopuneita oli ollut tavallista runsaammin.

Paavin pankin entisen puheenjohtajan pohjoisamerikkalaisen arkkipiispan Paul Marcinkusin kuuluisa lause 'Pelkällä avemarialla kirkkoa ei johdeta' juontaa varmaan juurensa rahanryöstöön Jerusalemin temppelissä: joukon johtaja oli ensin saanut aikaan kaaoksen rahanvaihtopöytiä kaatelemalla ja apurit olivat pistäneet rahaa viittoihinsa. Tähän lopputulemaan juutalaistemppelin johto oli päätynyt ja pisti naamat muistiin myöhemmin asiaan palatakseen.

Pääsiäisenaikainen kulkuvälineen luvaton käyttöönotto uhkausta ja lievää pakottamista käyttäen on tiämmä osittain selvitetty, kun kirjoista löytyy tunnustukseksi tulkittu merkintä, että 'Herra tarvitsi sitä '. Aasi oli kuulemma myöhemmin pistetty lihoiksi, kun lampaita ei ollut riittävästi tarjolla.

(PS. Otsikko on lainattu E. Liikasen laulusta Kolmen konstin timpermanni.)

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Viime aikojen tanssiin liityviä kirjoituksiani löytyy myös: http://tanssi.net/k/keskustelu/u/Kaminiitto.html

maanantai 28. lokakuuta 2013

Fakiiri

Nuoruudessani radiossa pyöri kansan rakastama ohjelma "Kankkulan kaivolla". Sieltä muistuu mieleeni seuraava moneen tämän päivän huippupoliitikkoonkin sovellettavissa oleva otos: Fakiiri yleisölle: "Teen nyt silmänkääntötempun." - Hiljaisuus - Yleisöstä: "No, miltä näyttää?" Fakiiri (empien): "Tyhjältä näyttää!"

maanantai 29. lokakuuta 2012

Kaminiitto uusimmat tarinat Päivitys laahaa, katso Uusi Suomi ja Tanssi.net

Kaminiitto 1-500 (500 ensimmäistä tarinaa)

Uusi Suomi Vapaavuoro (haku)

Uusi Suomi Puheenvuoro (haku)

tiistai 31. tammikuuta 2012

Jos menisin Buenos Airesiin uudestaan, niin miten aikani viettäisin harrastuksen parissa?

Todennäköisesti en juoksisi milongoissa eli tavallisissa tanssipaikoissa, en ainakaan sellaisissa, jotka alkavat ennen kello 22. Sellainen mielikuva jäi, että näissä varhaistansseissa käy lähinnä eläkeläiset eli köpöttelevä väki. Varsinkin pisti silmääni, että miesten keski-ikä oli noin 10 – 20 vuotta naisia korkeampi ja vastaavasti naisten tanssitaito merkittävästi miehiä parempi. Vain yhden taitavan vanhemman miestanssijan näin koko matkan aikana ja sentään kävimme 25 kertaa milongoissa.

Myöhäisiin tangotansseihin nuoriso valuu tuossa puolenyön aikaan ja nujuavat ensin pöydissä juomansa ääressä pari tuntia ennen kuin pääsevät vauhtiin. Valitettavasti en ollut näkemässä kolmen aikaan aamulla, miten väki vetää tangoa tunteella.

Jos ilkeä olisin, niin väittäisin, että tango väestöpohjaan nähden on suhteellisen vähän harrastettu asia tavallisten nuorten keskuudessa. Se ketkä tangoa tanssivat vähän riippuu siitä keneltä kysyy. Buenos Airesin 12-miljoonaiseen porukkaan mahtuu jo melkoinen määrä ammattilaisia, joille aika monelle tarjoutuu työtilaisuuksia tangoshow'n piirissä. Sain sen käsityksen, että tämän metropolin alueella pyörii kymmenittäin enempi pieniä tangoryhmiä, joten erilaisia tangoesityksiä löytyy joka illalle. Nämä esitykset on tarkoitettu ennen muuta turisteille. Hinnatkin ovat sen mukaiset, ettei paikallisella palkkatasolla joka ilta istuta tangoravintolassa pihvin ääressä ja hihkuta bravoota paikallisille tangovirtuooseille.

En laskenut mutta arvaan, että varsinaisia tanssipaikkoja Buenos Airesissa on selkeästi alle 100, enkä ihmettelisi, vaikka todellinen luku olisi alle 50. Lähes poikkeuksetta elävä musiikki puuttui ja pelkästään meloditonta, hakkaavaa nuevo tangoa itkunsekaisen miehen äänellä laulettuna kuuli joka paikassa pitkin iltaa. Vain tangoesityksissä kuuli sellaista tangoa, jota olin tottunut pitämään hyvänä argentiinalaisena tangona.

Se vähä mitä näin vanhemman porukan muuta kuin tangoa tanssivan, oli pettymys. Eivät he osaa muita tansseja oikeastaan ollenkaan, mitä nyt paikallisia kansantanhuja. Eipä silti ei siellä myöskään juuri missään muuta soiteta kuin tangoa, milongaa ja (tango)valssia.

Ai niin otsakkeen aiheesta piti kirjoittaa. Käyttäisin aikani ja rahani yksityisillä tangotunneilla. Opettajia löytyy joka lähtöön. Monelle suomalaiselle tuttu lienee Tango Pasiónista Los Ocampo (www.losocampo.com.ar). Vaikkapa yhtenä opettajina voisivat olla he. Nyt emme ottaneet heihin yhteyttä, koska arvelimme, etteivät he olisi päästäneet meitä irti ennen kuin lentokentällä, emmekä halunneet olla heille pitkänä riippana.

~Matkaertomus~

sunnuntai 11. joulukuuta 2011