Roomalaisten näkökulmasta israelilaiset olivat änkyrää ja kapinaherkkää kansaa. Vähän samaan tapaa, mitä olen ymmärtänyt venäläisten ajattelevan suomalaisista. Kapinalliset ja muut rosvot olivat vuosikymmenten saatossa ryöstelleet roomalaisten ja heille myötämielisten juutalaistemppelien muonavarastoja ja pitäneet erityisesti majaa pohjoisessa Jordan-virran kahta puolta vaikeakulkuisilla vuoristoalueilla.
Roomalaisten pinna katkesi lopullisesti keisari Vespasianuksen aikaan ja yhdessä poikansa Tituksen kanssa he ojensivat juutalaisia kovalla kädellä, joten vuosi 68 oli ankeaa aikaa niin Juudean, Galilean kuin Syyrian maakunnissa asuville juutalaisille. Jerusalem hävitettiin ja saman kohtalon koki Betsaida, jossa noin 40 vuotta aiemmin oli 5000 ihmistä ruokittu viidellä leivällä ja kahdella kalalla.
Ajan saatossa aina silloin tällöin rikospoliisilta on jäänyt aikakirjoihin merkintä 'Selvittämättä'. Teoretisointini perusteella en pitäisi mahdottomana, jos historiantutkijat löytäisivät papyruksia, joiden mukaan Syyrian maaherran alueella Betsaidan varuskunnan muonavarastoista olisi mystisellä tavalla hävinnyt elintarvikkeita merkittäviä määriä. Samantyyppinen asiakirjamerkintä saattaisi löytyä Kaanaassa sijaitsevan juutalaistemppelin kirjanpidosta: tynnyri viiniä (n.400 l) oli hävinnyt ilman, että varkaita olisi saatu kiinni, mutta epäilyjä oli tiettyyn suuntaan, koska eräässä häätilaisuudessa juopuneita oli ollut tavallista runsaammin.
Paavin pankin entisen puheenjohtajan pohjoisamerikkalaisen arkkipiispan Paul Marcinkusin kuuluisa lause 'Pelkällä avemarialla kirkkoa ei johdeta' juontaa varmaan juurensa rahanryöstöön Jerusalemin temppelissä: joukon johtaja oli ensin saanut aikaan kaaoksen rahanvaihtopöytiä kaatelemalla ja apurit olivat pistäneet rahaa viittoihinsa. Tähän lopputulemaan juutalaistemppelin johto oli päätynyt ja pisti naamat muistiin myöhemmin asiaan palatakseen.
Pääsiäisenaikainen kulkuvälineen luvaton käyttöönotto uhkausta ja lievää pakottamista käyttäen on tiämmä osittain selvitetty, kun kirjoista löytyy tunnustukseksi tulkittu merkintä, että 'Herra tarvitsi sitä '. Aasi oli kuulemma myöhemmin pistetty lihoiksi, kun lampaita ei ollut riittävästi tarjolla.
(PS. Otsikko on lainattu E. Liikasen laulusta Kolmen konstin timpermanni.)
maanantai 7. huhtikuuta 2014
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti